Tavoitteena sata kilometriä

Blogiani yhtään pidempään seuranneet tietävätkin että tykkään kävellä. En ehkä voi kehua käveleväni mitenkään erityisen paljon varsinkaan kun muistelen kahdestaan esikoisen kanssa käveltyjä kilometrejä. Tuolloin kävelin niin paljon että sain kulutettua yksien Emmaljungien täyskumirenkaatkin loppuun. Nykyään määrät ovat vähäisemmät.

kavely_2

kavely

En kuitenkaan halua vähätellä niitä nykyisiäkään määriä vaikken niistä ihan varsinaisesti tiedäkään. Ja siitä se ajatus sitten lähti: Saisinko käveltyä kuukauden aikana sata kilometriä.  Jonkun korvaan määrä ei kuulosta miltään ja jollekin toiselle se taas on valtavasti. Minulle se on senverran että joudun kyllä tekemään töitä saavuttaakseni tavoitteeni mutta se ei kuitenkaan missään nimessä mahdotonta. Senverta vielä aion haastaa itseäni etten hyväksy lastentahtisia askeleita mukaan vaan ainoastaan ne rehellisen reippaat matkat, joilla hieman hengästyy.

Sadan kilometrin taipaleeni alkoi tänään, joten jos ehkä innostuit ajatuksesta niin hyppää mukaan vaan, vielä ehtii hyvin. Minun aloituslenkkini oli vajaa 9km ja aikaa siihen kului noin 1,5h. Kuukauden lopulla nähdään menikö satanen rikki ja montako lenkkiä siihen tarvittiin.

kavely_3

 

 

65 Kiloa

65 kiloa on mielenkiintoinen lukema. Se tarkoittaa minulle sellaista painoa, jossa olen aina ennen lakannut katsomasta vaakaa koska olen ollut niin järkyttynyt. Se on ollut minulle se piste, jonka yli ei ole astuttu ilman laihdutuspäätöstä. Joskus kauan sitten se on ollut minulle myös se lukema, jonka yli vaaka ei ole noussut vaikka olisi tehnyt mitä. Samaisen haamurajan aikaisempia lukemia ovat olleet myös 60 kiloa, 58 kiloa ja joskus teinivuosina 56. Kun blogini aikanaan aloitin, painoin 65 kiloa ja olin tavattoman tyytymätön omaan olooni ja olemukseen. Siksi onkin niin vaikea uskoa todeksi sitä, että nyt samassa elopainossa, on oloni kaikkea muuta.

kehonkoostumus_1

Tänä päivänä painan siis tuon maagisen 65 kiloa (tai no okei, ehkä juuri nyt vähän enemmän kiitos tavanomaistakin vapaamman lomasyöpöttelyn) mutta olen lukuisina päivinä tuntenut oloni jopa hoikaksi. En vähättele hyvää oloani mutta loppupeleissä olen kuitenkin sen 65 kiloa ja noin 162 senttiä. Siinä mitassa, ellei ole varustettu tavanomaista suuremmalla lihasmassalla, tuo kilomäärä on vielä hieman liikaa ja sen olemassaolon huomaa. Enää en kuitenkaan osaa sanoa paljonko minun pitäisi tästä vielä laihtua: Kaksi kiloa? Viisi kiloa? Tuskin sentään ainakaan paljoa enempää, jos edes sitä. Luulen, että olen ihan oikeasti päässyt viimein siihen pisteeseen kroppani kanssa, jossa pelkillä vaakaluvuilla ei ole oikeastaan juurikaan merkitystä.

65 kiloa 1

Laihdutusmatkani jatkuu siis eteenpäin myös vuonna 2017 mutta seurattavien kilojen sijaan joutunen tarkastelemaan enemmän jotain muuta, kuten liikunnallista kehitystä esimerkiksi kehonhallinnan suhteen (olen taas kerran ajatellut nostaa käsilläseisonnan opettelun agendalle). Siinä sivussa tippuvat sitten ne kilotkin, mitkä ovat tippuakseen ja rasvaprosentti pienenee sen mitä on pienentyäkseen. Koska konkretiaakin tarvitaan niin loppukeväästä sitten tarkastetaan mikä onkaan lopputulos kun astellaan kehonkoostumusmittauksen kautta kohti kesää.