Ruokapäiväkirjani

Tuskasteltuani taannoin omien, huonompien ruokailuvalintojen, äärellä esitettiin minulle toive tavallisen ruokapäiväkirjani koosteesta. Tähän toiveeseen oli tavattoman kivaa ja helppoa tarttua, joten tänään on luvassa ihan tavallisen arkipäivän ruokailuni kuvineen.Tämä alla oleva on oikeastaan aika hyvä esimerkki ihan siitä tavanomaisimmasta arkipäivästäni, mitä siis ruokailuihin tulee. Toki se, mitä lautasella milloinkin on vaihtelee ja esimerkiksi se mikä tänään oli riisiä, voi huomenna olla perunaa tai pastaa. Ateriaväli on pysynyt jokseenkin tasaisena, jonka vuoksi ei mitään himotuksiakaan ole esiintynyt. Ruokiani en punnitse tai muutoinkaan mittaa vaan pyrin etenemään maalaisjärjellä sekä omaa vatsaa kuunnellen.  Ohessa siis ruokailuni eräältä tavalliselta maanantailta (eiliseltä).

 

Aamupalalla puuroa marjojen ja herajauheen kanssa sekä kahvia  Aamupala syötiin poikkeuksellisen myöhään, noin yhdeksältä. Aamupalan jälkeen kävin tunnin kävelylenkillä.

Aamiainen noin 9.00

 

 

Lounas noin kahdeltatoista, broilerikastiketta, riisiä, salaattia ja kasviksia. Jäi hieman nälkä, joten otin lisää. Päälle keitin vielä kahvit, joka jäi puuttumaan kuvista.

ruokapaivakirja_lounas

ruokapaivakirja_lounassantsi

 

Välipalaa siinä kahden hujakoilla eli smoothie, jossa valmis pakaste smoothiehedelmä-sekoitus, hieman rahkaa, vettä ja kookos-ananas smoothie mixiä.

ruokapaivakirja_valipala

 

Joskus neljän aikaan syötiin taas ja tällä kertaa riisiä, jauhelihakastiketta ja salaattia sekä raejuustoa. Ruoan jäkeen pulkkamäkeen, jonne otin mukaan kahvin.

ruokapaivakirja_paivallinen

ruokapaivakirja_iltakahvi

 

Iltapala syötiin noin 19.30 ja itsellä se oli rahkan jämät mehukeitolla, omenaa ja ruisleipä kananmunalla. Hetken päästä söin kyllä hieman lisää omppua sekä paahdetun vehnäleivän koska se vain tuoksui niin taivaallisen hyvälle kun joku muu sitä täällä paahtoi.

ruokapaivakirja_iltapala

ruokapaivakirja_iltasantsi

Sängyssä makoillessani, joskus kymmenen maissa mietin että pitäisikö mennä vielä syömään jotain eli siinä vaiheessa alkoi taas nälkä hieman nostaa päätään. En kuitenkaan mennyt vaan odotin seuraavan aamun puuroa sillä nukkumaanhan tässä oltiin jokatapauksessa menossa. En sano että oma esimerkkini on mitenkään ideaali mutta siinä on paljon hyvääkin, kuten vaikkapa kasviksia noin 50% pääaterian lautasesta ja proteiinia jokaisella aterialla. Mutta on siinä myös huomautettavaa kuten vaikkapa runsas kahvin juonti sillä sitä tosiaan tulee juotua valehtelematta 2-3 kertaa päivässä, 1-2 kuppia kerrallaan.

 

Minkälaisia ajatuksia ruokapäiväkirjani teissä herättää?

Nyt saa kysyä, kommentoida, kritisoida sekä toki kannustaa :)

Silloin dieetti ei pitänyt

Jokainen laihduttaja tietää sen tunteen kun järki sanoo ”ei” mutta jostain syystä kuitenkin nappaat kassajonossa odottaessasi sen Snickersin ja viskaiset liukuhihnalle muiden ostosten sekaan.

snickers

Miten se sinne joutui? Se joutui sinne koska minun oli nälkä. Kun oma ateriavälini venyy turhan pitkäksi niin alkaa vähän kaikkea tehdä mieli. Aina siihen ei tarvita edes ohjeenmukaista kolmeakaan tuntia vaan joskus se kaiken himoitseminen alkaa jo aiemmin. Jos edellinen ateria ei ole ollut kovin ravitseva niin nämä himotukset voivat alkaa jo heti ruokailun jälkeen. En vieläkään ole ihan varma miksi ihmeessä valitsin eilen sen Snickersin varsinkin kun kädessäni oli jo kerran proteiinipatukka, joka tuossa tilanteessa olisi ollut varmasti fiksumpi vaihtoehto riippumatta siitä minkälainen patukka olisi ollut kysessä.

Nälkä on ehkä oikeasti, ainakin omalla kohdallani, se suurin yksittäinen tekijä siihen miksi dieetti ei pitänyt. Joskus saattaa nimittäin olla niinkin että vaikka olisin sinä päivänä syönyt fiksusti niin edellispäivä on mennyt vähän miten sattuu. Ja tätä energiakatoa elimistö kaiketi sitten pyrkii paikkamaan seuraavana päivänä. Olen pitänyt muutaman päivän aja ruokapäiväkirjaa ja valitettavasti huomannut että olen toisina päivinä syönyt aivan liian vähän. Ei ihme että välillä väsyttää. Ei ihme että välillä kaivelen kaappeja etsien mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa. Ei ihme että välillä kaupan kassalle päästyäni olen puolivahingossa heittänyt muiden ostosten lomaan jotain mitä ei olisi pitänyt.

Jillian Michaels kirjoitti joskus jossain kirjoistaan ettei laihtumisen epäonnistumisessa ole kyse tahdonvoiman puutteesta vaan ihan jostain muusta. Taidan olla samaa mietä. Harvoin sitä nimittäin täydellä vatsalla tekee mieli syödä kaikkea mitä ympärillä on saatavilla. Joskus toki, mutta harvemmin. Ja tämän sanottuani, taidan mennäkin syömään jotain ennenkuin tätä orastavaa nälkää ei pysäytä enää mikään muu kuin kasa kaikkea korkeaenergistä.