Raakamaito – uhka vai mahdollisuus?

Alle kymmenen kilometriä omalta kotioveltani on maatila, josta voi ostaa muunmuassa maitoa siinä muodossa kuin se kaikkein luonnollisimmillaan on. Tätä maitoa ei ole käsitelty millään tavalla; siihen ei ole lisätty mitään eikä siitä ole otettu mitään pois. Kaupan maito vähintään pastöroidaan, mahdollisesti homogenoidaan ja siihen saatetaan lisätä d-vitamiina tai muuttaa rasvapitoisuutta.

Oma tietämykseni maitoteollisuudesta, sekä myös raakamaidosta on senverta suppea, etten voi alkaa puhua kummankaan vaihteohdon puolesta. Helposti tietenkin ajattelisi että mitä luonnollisempi, sen parempi ja kallistuisi raakamaidon puoleen mutta todellisuudessa maidon käsittelyprosesseilla on hyvä tarkoitus.

Kun maito pastöroidaan, sillä pyritään eliminoimaan maidossa mahdollisesti esiintyvät bakteerit. Maidon homogenointi taas pilkkoo maidossa esiintyvän rasvan niin pieneksi, että maito pysyy tasalaatuisena juomana, eikä siinä oleva rasva paakkuunnu. D-vitamiinin lisääminen ja rasvapitoisuudeen muuttaminen ovat kaiketi vain teollisuuden vastauksia kuluttajien toiveisiin (jos tiedät paremmin, kerro ihmeessä). Yhtäkkiä tehdyt toimenpiteet eivät tunnukaan niin typeriltä ja turhilta vaan oikeastaan asioilta, joita ehkä pitääkin tehdä.

Täytyy kuitenkin muistaa että kaikki bakteerit eivät ole pahasta. Tuhoamalla mahdollisen pahan bakteerikannan, tuhoaa myös sen hyvän. Onhan se omalla tavallaan ihan järjenköyhyyttä ostaa kalliita maitohappobakteereita kun ne voisi saada suoraan, ja luonnollisesti, itse maidosta. Eikö ruoan alkuperäinen tarkoitus ole kuitenkin tarjota ravintoa ja ravinteita?

Mielenkiintoista on myös se että monet, jotka eivät vatsaongelmien vuoksi voi juoda kaupan maitoa, voivat juoda raakamaitoa ongelmitta. Tämä siis siitäkin huolimatta että raakamaito sisältää kaupan tavallisen maidon tavoin laktoosia. Viralliset tutkimustulokset eivät tätä tosin todista mutta itse käyttäjät kyllä. Raakamaidon puolestapuhujat myös kehuvat raakamaidon edistävän terveyttä tai ainakin estävän heitä sairastumasta erinäisiin jyllääviin kausilenssuihin tai muihin vastaaviin. Toisaalta, raakamaidosta voi saada vakavamman sairauden, vaikka se käsittääkseni hyvin harvinaista onkin.

Niinpä kysynkin sinulta – onko raakamaito uhka vai mahdollisuus?

Itse ostin mielenkiinnosta litran. Maku on raikas, aivan kuin tavallisessa kaupan punaisessa maidossa. Toki tuote on rasvainen (noin 4%) eli jos on tottunut ”laihaan maitoon” niin tämä voi tuntua kuin kermaa joisi. Ja nyt täytyy tosin sanoa että en varsinaisesti itse juo maitoa, kuin vain hyvin harvinaisissa tapauksissa. Pääsääntöisesti kahvin tehtävä onkin laimentaa musta kahvini. Turvallisuussyistä, tai varmuuden vuoksi, en ole lapsille uskaltanut tätä entisaikojen herkkua myöskään tarjota. En, vaikka käytännössähän tämä on vain sellaista maitoa, jota ennenvanhaan aina juotiin ja johon maatalojen lapset ovat varmaan tänäkin päivänä tottuneita. Oletko itse käyttänyt raakamaitoa? Vai etkö misään nimessä käyttäisi?

Ja jos huomaat tekstissä räikeitä asiavirheitä, kerro ja korjaa. Kuten alussa mainittu, en ole alan asiantuntija.

Ruokavarkaissa

Muistatte varmaan kuinka jossain vaiheessa oli kovaa huutoa ns. vauvanruokadieetti? Milloin kenenkin julkkiksen väitettiin syövän vauvan soseita ja mietin tuolloin että kaikenmoista ja kohautin hartioitani ajatukselle. Nyt, tässä ja tänään, uskallan kuitenkin myöntää että ehkä vauvanruoissa on ideaa; Hedelmäisiä soseita ei ole makeutettu keinomakeutusaineilla ja vain hyvin harvaan on edes lisätty sokeria.

Tällä hetkellä valloillaan olevana trendinä ovat erilaiset smoothiet puristettavassa pussissa, joita on siis tarjolla sekä makeina hedelmä-  ja marjaversioina niin myös puuroina ja ihan oikeina ruokinakin.  Erilaiset soseet (smoothiepussissa tai lasissa ja lähinnä ne makeat versiot) ovat alkuperäisen käyttötarkoituksensa lisäksi oiva vaihtoehto muunmuassa

  • hedelmäisen kastikkeen pohjana
  • hillona missä tahansa, missä hilloa muutoin käyttäisit
  • makeuttajana leivonnassa
  • rasvan korvikkeena leivonnassa
  • makeannälkään
  • aidon hedelmän korvikkeeksi
  • rahkan kanssa pehmentämään makua
  • evääksi

Pakko vielä sanoa että omaan makuuni (kyllä, olen näitä täsäs jonkinverran maistellut) nämä smoothiet ovat selkeästi paremman makuisia kuin lasipurkit. Myös makumaailma niissä on erilainen ja osa noudattelee jopa melkolailla tämän hetken ruokatrendejä. Vai eikö esimerkiksi avokadoa, limeä ja pääryynää sisältävä smoothie kuulosta houkuttavalta näin aikuiseenkiin korvaan?

Käytätkö sinä vauvansoseita? Ja jos kyllä, mihin?