Oho, ootko sä vähän lihonut?

Kun esikoiseni kommentoi vatsani kokoa, oli se oikeastaan aika suloista ja hauskaa. Kun saman asian teki aikuinen ihminen, loppui hauskuus lyhyeen. Oma oloni oli ollut hyvä mutta hetkessä tuntui kuin olisi lihonut sata kiloa ja peilistä katsoi takaisin todellinen valas sen suhteellisen sutjakan vastasynnyttäneen sijaan.

Erityisesti naisten ulkonäköä ja kokoa tunnutaan arvostelevan herkästi niin mediassa kuin muutoinkin. Ulkonäköpaineet ovat jo nuoresta alkaen kovat ja voin vain kuvitella miten paljon arvostelu satuttaa keskenkasvuista nuorta, kun se vaikuttaa kaltaiseeni aikuiseenkin näin vahvasti. Kuka siis oikeasti määrittelee sen, miltä tuntuu ja milloin on tyytyväinen peilikuvaansa. Syntyykö se oikeasti oman pään ulkopuolelta? Sitähän sanotaan että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa ja vaikka tässä totuudensiemen piileekin, niin asia ei aina ole niin mustavalkoinen.  Toki, jos olisin esimerkiksi itse täysin sinut tämänhetkisen vartaloni kanssa, niin olisinko lainkaan loukkaantunut typerästä kokoni kommentoinnista.

P1180240

P1180251

Media on tuntunut viime aikoina muutoinkin tarjoilevan tavanomaista enemmän naisten ulkonäköä koskevaa kommentointia. Iltapäivälehdessä oli jokin aika sitten juttua, kuinka odottavaa äitiä oli haukuttu lihavaksi. Vastaavan tyyppiseen asiasta kirjoitettiin jossain toisessakin yhteydessä ja mieleeni jäi jonkin lukijan kommentti, joka kuului jokseenkin että eikö naisten koon arvostelun voisi antaa olla edes raskausaikana. Niin, ihan oikeasti, edes silloin jos se muutoin tuntuu olevan mahdotonta.

Mitä oman kokoni kommentointiin tulee, niin olen sittemmin ollut asian kanssa ihan sinut. Tiedänhän mistä vatsani koko johtuu ja päinvastoin kuin media (liian) usein antaa ymmärtää, ei se vatsa katoa hetkessä – ainakaan kaikilta. Teen kuitenkin töitä (liikun, syön fiksunlaisesti) hyvinvointini eteen ja se on enemmän kuin tarpeeksi.

Vatsan katoamistemppu

Sen yhdeksän kuukauden aikana kun keho kantaa lasta, tapahtuu paljon. Kropalla on kuitenkin yhdeksän kuukautta aikaa sopeutua ja muuttua masuasukin tarpeiden mukaisesti. Kun raskaus on ohi tapahtuu paljon ja äkkiä.

IMG_0294

IMG_0320

IMG_0398

Ulkoisena muutoksena huomannette että pallovatsa katosi kuin pikakelauksella. Melkoinen vatsan katoamistemppu. Lopulliseen palautumiseen (muuhunkin kuin vatsanseudun ulkoiseen olemukseen) kuluu kuitenkin paljon enemmän aikaa, viikkoja ja kuukausia. Palautuminen on aina yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet tekijät mutta muistan joskus jostain lukeneeni että palautumiseen pitäisi varata ainakin sama aika kuin  mitä raskaus on kestänyt. Tämä ei tietenkään tarkoita ettei tuona aikana voisi tehdä asioita, joita on tehnyt ennen raskausaikaa mutta maltillisesti, kroppaa kuunnellen.

IMG_1628