Kuvat, jotka järkyttivät itseäni

Muutoskuvat kertovat usein enemmän kuin pitkäkin teksti tai kasa numeroita. En ole vielä edennyt oman kroppaprojektini kanssa niin pitkälle että muutos näkyisi varsinaisissa vertailukuvissa niin selkeästi, että se aikaansaisi tavatonta ihastelua. Vastaavasti taas kun pudotettavaa ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole niin valtavasti (noin kymmenisen kiloa tai maksimissaan pari kiloa enemmän) eivät myöskään nämä ”ennen” kuvat ole ehkä muiden mielestä niin järkyttäviä kuin omaan silmääni.

muutos_aaa

Kuvista on kuitenkin kulunut vasta muutama kuukausi ja jos muutos ei näykään, niin se tuntuu. Kyllä, käytän edelleen samooja vaatteita kuin näissä kuvissa. Ja ei, painossa ei kyse ole kuin muutamista kiloista mutta se tunne ja energia, joka minulla on nyt, tuntuu paljon enemmältä. Kuvat ovat kaikki kesäkuiselta Skotlannin matkalta ja itse ainakin huomaan melkoista pöhötystä kasvoissa. Näistä kuitenkin tämä ensimmäinen oli kuitenkin se, mikä itseäni järkytti kaikista eniten eikä suinkaan kasvojen, vaan tuon alakropan takia.lihonut_5

lihonut_2

lihonut_3

Ja kun jokseenkin verrannolliset kuvat kesäkuulta ja viimeisen kuukauden aikana otetun kuvan kanssa asettaa vierekkäin, niin ehkä tekin huomaatte mitä minä yritän sanoa. Sillä muutamalla, jonkun mielestä mitättömällä kilolla, voi olla oikeasti suunnaton merkitys.

muutos_a

muutos_b

Motivaatio

Motivaatio on hassu juttu, sitä joko tuntuu olevan tai sitten sitä ei ole. Tai näin ainakin itse koen asian olevan. Silloin kun sitä motivaatiota ei ole, kaikki se mikä normaalisti motivoi tuntuu vain ärsyttävän. Mutta sittenkun sitä löytyy omasta takaa, ei mikään tunnu lannistavan. Itselläni on meneillään motivoitunut kausi ja erityisesti treeni-into käy pitkästä aikaa aivan täysillä. Ei kuitenkaan ole kovin kauaa, kun tilanne oli päinvastainen. Tuntui että olisin voinut heittää vesilintua kaikilla ”näin saat unelmiesi vartalon” -artikkeleilla, joissa koreili ihailtavan upea malli. Haluaisin pystyä tarjoamaan jonkin vastauksen mistä tuo kadonnut motivaatio sitten löytyi muttei sellaista yksiselitteistä patenttiratkaisua taida olla.  Yritän kuitenkin.

motivaatio

Tärkeintä on ehkä tiedostaa, että kaikki lähtee itsestä. Muutosta täytyy haluta itse. Työ, minkä muutoksen eteen tekee, täytyy tehdä itse. Palkattuna voi olla vaikka maailman parhaimmat personal trainerit ja ruoanlaittajat, mutta jos hommassa ei ole mukana omasta halusta, ei muutosta tapahdu. Ei ainakaan pysyvästi. Ei välttämättä riitä että vain seuraa ohjeita jos asioita ei itse samalla sisäistä ja tahdo. Ei myöskään riitä että painostus muutokseen tulee ulkopuolelta esimerkiksi puolison- tai muun läheisten toimesta. Tärkeää on siis miettiä, että miksi jotain haluaa.

On myös hyvä huomioida, että muuttuakseen tarvitaan muutosta. Oli tavoitteena sitten laihtuminen/lihaskasvu/parempi kunto/parempi terveys niin jotain täytynee tehdä hieman toisella tavalla kuin siihen saakka on tehnyt. En pidä sanonnasta, että kehitys tapahtuu epämukavuusalueella, sillä eihän kukaan halua ehdoin tahdoin tehdä oloaan epämukavaksi. Joskus voi kuitenkin olla niin ettei esimerkiksi liikunnan aloittaminen tunnu miellyttävältä ratkaisulta mutta toisinaan se saattaa olla välttämätöntä. Tärkeintä on silloin vain löytää se liikuntamuoto, mistä tykkää. Sellainen laji, minkä aloittaminen ja harrastaminen on kaikista helpointa ja kivointa. Muutosten ei siis pidä olla epämukavia vaan omaan elämään sopivia mahdollisimman mukavia ratkaisuja. Sama koskee ruokavaliota – ei elämän tarvitse rajoittua vain parsakaaliin, kanafileisiin ja riisiin, jos niistä ei satu tykkäämään.

motivaati_2

Kun tekee niitä asioita, joista nauttii (tai joista oppii nauttimaan) huomaakin että halua jatkaa löytyy ihan uudella tavalla. Toinen saattaa saada motivaatiota huomattuaan, että kunto kasvaa ja toinen siitä että vyötärö kapenee. Kaikki on yhtä oikein ja tärkeää on vain löytää ne jutut mitkä ovat itselle merkityksellisiä. Ja jotta ne oikeat asiat löytää, kannattaa kokeilla ja yrittää niin paljon kuin mahdollista – aina ei nimittäin ole niin että jokin ruoka tai liikuntamuoto kolahtaisi ensimmäisellä kerralla. Ja tässä vaiheessa ei oikeastaan enää kysytäkään motivaatiota, sillä sitä on ihan itsestään vaikka muille jakaa.