Loppukesän lomailija

Loppukesä on alkanut vakiinnuttaa paikkansa lomakautenani ja niin myös tänäkin vuonna. Aurinkoisen ja poikkeuksellisen lämppimän sään puolesta tuntuu kuitenkin siltä kuin kesästä olisi ehtinyt jo nauttia paljon ennen varsinaista loma-aikaakin. Toki asiaan saattaa vaikuttaa se että kesään otettiin varaslähtö jo toukokuisella Turkin matkalla, mistä palattuamme aurinko onkin porottanut lähes poikkeuksetta. Illat ja viikonloput on vietetty ulkona ihanasta ilmasta nauttien ja heinäkuun aikana tein jonkinverran myös etätöitä kotoa käsin tarjoten näin lapsille mahdollisuuden pitkään kesälomaan. Lapset jäivät päivähoidosta lomille tosiaan jo heinäkuun 1. alkaen ja pienten työaikasumplimisien jälkeen, tämä saatiin hoidettua oikein mallikkaasti maaliin.

Tänään vietetään kuitenkin koko perheen yhteisen kesäloman neljättä päivää. Kesälomana tämä on siitä erikoinen että meillä ei ole ollut, eikä ole, minkäänlaisia lomasuunnitelmia. Viime vuonna vietettiin muutama yö Tallinnassa, toissakesänä (vai peräti sitä edellisenä) Ruotsissa; Olisi mahdollisuus lähteä mökillekin ja lisäksi on pyöritelty myös muutamaa muutakin mahdollisuutta koti-Suomessa mutta loppujen lopuksi luulen, että tulemme tekemään vain täsmäretkiä omasta kodista käsin kuten näinä kuluneina päivinä onkin jo tehty.(postauksen kuvat ovat kolmesta kuluneesta päivästä ja niistä voi päätellä että tekemistä on riittänyt).


Tulevaisuudessa loma-ajankohta tulee kuitenkin aikaistumaan sillä tänä syksynä alkaa meidän perheen elämässä kokonaan uusi vaihe kun urhea nuorimies aloittaa koulutaipaleensa. Vielä on kuitenkin lomaa jäljellä, joten nautitaan siitä loppuun asti täysillä.

Retkikohteena Suomenlinna

Suomenlinna on varmasti jokaiselle pääkaupunkiseutulaiselle tuttu retkikohde. Itse ainakin muistan koululaisena tehneeni useammankin luokkaretken linnoitettuun saareen, jossa sittemmin olen käynyt ihan itseksenikin yhdessä ystävien kanssa. Edellisestä vierailukerrasta oli kuitenkin ehtinyt kulua jo tovi, tai ainakaan en muista että olisin lasteni kanssa siellä ennen tätä käynyt. Samalla tämä aloittaa uuden postaussarjan, Lasten matkassa, mikä tulee käsittelemään erilaisia nähtävyyksiä tai puuhasteluja lähinnä lapsiperheen näkökulmasta katsottuna. Osa vinkeistä toki soveltunee myös muuhun käyttöön ja ainakin Suomenlinna tarjoaa ihan mukavan miljöön myös romanttisille treffeille.

Lasten kanssa liikkuessa jo itse matka on jännittävä, sillä saareen ei pääse kuin lautalla. Suosituin matkustustapa taitaa olla HSL lautta, johon kelpaa tavanomainen HSL:n matkalippu ja jolla vaunuissa tai rattaissa pientä matkaajaa kuljettava aikuinen pääsee kyytiin veloituksetta.

Rattaat/vaunut ovat monellakin tapaa helpottava tekijä mutta on hyvä tiedostaa että kaikkialle niiden kanssa ei pääse kulkemaan. Meillä kuitenkin rattaat oli matkassa mukana ja niissä kulki mukavasti myös evästauon muonavarat sekä sateen varalta tarvittavat suojavarusteet. Suomenlinna onkin aurinkoisella säällä mitä ihanin eväsretkokohde ja sieltä löytyy myös lokkisuojaisa katettu taukotila tätä nimenomaista tarkoitusta varten. Jos omat eväät eivät ole mukana niin toki erilaiset kahvilat ja ravintolat auttavat nälkäisiä matkaajia mutta hintatasosta en tiedä.

Parasta lapsille ja lapsenmielisille taitaa olla linnan muurien sisälle kätkeytyvät tunnelit. Jos niissä mielii käydä on matkassa hyvä olla taskulamppu mutta myös kännykästä löytyvä taskulamppu rittää valaisemaan pimeimmässäkin kolossa senverta että näkee mihin askeltaa. Jos näinhin salakäytäviin mielii, tulee rattaat/vaunut jättää ulkopuolelle odottamaan. Sama taitaa koskea Suomenlinnasta löytyvää sukellusvenettä, jonne alle kouluikäiset tutustuvat maksutta. Meidän vierailumme venähti senverta myöhäiseksi että joudumme saamme tehdä uuden vierailun vain ja ainoastaan tutustuaksemme myös sukellusveneeseen. Lisäksi alueella on pieni leikkipuisto, uimaranta, lelumuseo sekä toki kiivettävää, käveltävää ja kavuttavaa kaikenikäisille.

Lautalla sekä Suomenlinnan infopisteessä on tarjolla ilmainen kartta, joka opastaa saarilinnoituksen läpi esteetöntä, sinistä, reittiä. Meillä esikoinen otti kartanluvun kuniatehtäväkseen mutta samat siniset opasteet ohjaavat myös saarella jos kartanluku kaipaa lisäapuja. Jos sää suosii niin seuraavalla kerralla harkitsen vakavasti myös opastetulle (lasten)kierrokselle osallistumista, sillä olisi mielenkiintoista oppia vähän enemmänkin tästä Unescon maailmanperintökohteesta. Oli lapsia tai ei, niin minusta tämä oli ainakin mielenkiintoinen ja kaunis päiväretkikohde. Sekä sokerina pohjalla, käytännössä ilmainen (tai ainakin lähes ilmainen).