Mitä pukea päälle ekana työpäivänä?

Ennen kuin työt ehtivät edes alkaa iskee päälle pienimuotoinen vaatekriisi: Mitä ihmettä pukea päälle. Liian ylipukeutunut ei halua olla mutta ei nyt missään nimessä ainakaan alipukeutunut. Olonkin olisi suotava olla mukava ja luonnollinen ettei oma olo tunnu vaatetuksen vuoksi vaivaantuneelta. Mitä siis pukea päälle?

Luonnollisesti se oma työpaikka ja toimenkuva määrittää paljon. Osassa työpaikkoja on olemassa tietynlainen pukukoodi ja jos sellainen on, niin sitä noudatetaan. On myös työpaikkoja, missä on työvaatteet valmiina mutta sitten on niitä sellaisia kuin omani, missä vallinnanvapaus (ja vastuu) on työntekijällä itsellään. Periaattessa mikä tahansa perussiisti asu on vaihtoehto ja jahka työilmapiiri tulee taas tutummaksi, pukeutuminenkin muuttunee vapaantuneemmaksi. Ensimmäinen päivä on kuitenkin aina ensimmäinen ja myös vaikein.

Ihan ensimmäisenä koin turvalliseksi vaihtoehdoksi pitkät housut.  Jos omistaisin farkut, olisi valinta varmaan osunut niihin mutta sellaisten edelleen puuttuessa valitsin jotain muuta. Rennohkojen housujen kaveriksi tarvittiin oikeasti siisti paita.  Narutoppi ei liian ”paljastavuuden” vuoksi tullut kysymykseen mutten myöskään halunnut pitkähihaista. Eliminoinnin kautta sopiva paita oli valittu.

Kun toimiston ilmapiiri on rento oli asukokonaisuus sellaisenaan soveltuva. Bleiseri olisi ehkä siistinyt lookkia huolitellumpaan suuntaan vielä pykälän verran mutta meidän toimistolla se ei ollut tarpeen.  Itselläni oli hyvä olla, olo tuntui omalta itseltä ja pystyin keskittyä täysillä tärkeimpään – töihinpaluuseen.

Bleiseri// Kierrätetty

Paita// HM (vanha)

Housut// Vila (vanha)
Kengät// Debenhams (Alelöytö Tallinnasta)

Tätä et takuulla tiennyt minusta

Lauantaihuomenta vaan kaikille. Osa teistä lukijoista on kulkenut kanssani jo hyvän matkaa, osalle taas olen uudempi tuttavuus. Osan kanssa olen tuntenut jo ennen blogitaipaleen aloittamista ja uskon että tämänpäiväiset paljastukset ovat uusia jopa heille. Tätä et takuulla siis tiennyt minusta. Vai tiesitkö?

Voisin olla tuttu TV:stä.  Muistatteko sellaisen ohjelman kuin Haluatko filmitähdeksi? Ohjelmassa haettiin seuraavaa filmitähteä Idols-tyyppisin vapain karsinnoin. Hain siis mukaan enkä edes pudonnut ensimmäisellä eliminointikierroksella vaan näyttelijänlahjani turvasivat jatkopaikan. Putosin kuitenkin seuraavalla kierroksella eikä minusta siis tullut kuulua filmitähteä.

Olen trendsetteri. Tätä on aika vaikea uskoa mutta totta se on. Lukioikäisenä ostin Hennesiltä sellaiset tuulipuku/verkkarihousut, joista keksin kääntää resorin ns. väärinpäin tehden vyötärölinjasta matalemmat. Tämän jälkeen tämä trendi yleistyi lukiossamme ja samaa käyttötapaa toteutti useampikin tyttö.

Olen osallistunut TV:n soittopeliin.  Kyllä vain, jos joskus mietit että soittaako joku niihin ihan oikeasti niin minä olen kerran soittanut helpon rahan toivossa. En kylläkään voittanut vaikka vastasinkin karsintakysymyksiin oikein ja vielä ihan supernopeasti. En tiedä voittaakohan niistä koskaan kukaan oikeasti vai onko koko homma ihan täyttä huijausta. Epäilen jälkimmäistä.

Voisin olla Fitnessmalli. Mutten selkeästikään ole. Hain Fitnessmallikisaan mukaan 2012, jolloin olin ”elämäni kunnossa”  (jos joku tällaista termiä haluaa käyttää) mutten päässyt edes karsintaan. Kisan muuten voitti tuona vuonna kilpailua nykyään ystävänsä kanssa luotsaava  aurinkoinen Emmi.

Tällaisia paljastuksia tällä erää (osa melkoisia luurankoja kaapin perukoilta). Kuvissa näkyvää mekkoa käytin rakkaan ystäväni häissä toukokuussa, joissa sain kunnian toimia kaasona. Mekon etsintä osoittautui tuolloin yllättävän haasteelliseksi kun tarvitsin sekä olkaimet että resorin selkäpuolelle mutta minua onnisti kuin onnistikin löydettyäni tämän yksilön Quizin verkkokaupasta. Olen aina pitänyt Quizia jokseenkin kyseenalaisena merkkinä mutta mekko yllätti positiivisesti ja korjasi epäluuloni vääräksi.