Kehonkoostumusmittauksen tuloksia

Muistatteko kun leikkisästi viime vuoden heinäkuussa kirjoitin aloittavani puolen vuoden superdieetin? Jos ette niin virkistetään hieman muistia. Heinäkuussa oloni oli tukeva, tukala ja turpea – jotain oli tehtävä jos halusin omat energiatasoni ja paremman oloni takaisin.

Lähdin liikkelle välittömästi, ensin yksin ja sittemmin sain avukseni PT Miikun. Miikku loi minuun uskoa silloin kun se tuntui olevan itselläni vähissä ja tsemppasi muutoinkin pitkin matkaa. Palaan vielä omassa erillisessä jutussa ajatuksiini sekä kokemuksiini PT:n avulla tehdystä matkasta mutta tämän tekstin on tarkoitus keskittyä enemmän minussa tapahtuneisiin muutoksiin viimeisen puolen vuoden aikana.

jm_syke

Kun Miikun kanssa aloitettiin, elettiin elokuuta ja homma potkaistiin käyntiin kehonkoostumusmittauksin. Sinänsä elokuiset tulokset eivät yllättäneet; Painoa oli kertynyt turhan paljon (70,4 kiloa ja tässä vaiheessa joitain kiloja oli jo kadonnut) ja iso osa siitä oli rasvaa. Joulukuussa vedettiin homma yhteen kehonkoostumusmittauksen kautta ja olihan sitä muutosta tapahtunut. Viskeraalisen rasvan määrä on laskenut reilusti samalla kun kokonaisrasvaa on pudonnut 4,5kiloa.  Siis 4,5kiloa rasvaa, se on yhdeksän voipakettia!! Ei ihme että oma olo on ollut vetreämpi ja toisinaan jopa hoikka vaikka mittaustulokset edelleen korkeasta painosta varoittelevatkin. Olen edelleen kuitenkin 65-kiloa mutta hitto, ikinä en ole tuntenut itseäni yhtä timmiksi tämän painoisena.

kehonkoostumus

Jos ihmettelette kuvissa näkyvää kolmatta mittaustulosta niin puolivälin paikkeilla tarkastettiin myös että missä mennään
Jos ihmettelette kuvissa näkyvää kolmatta paperia niin puolivälin paikkeilla varmistettiin projektin oikea suunta

 
Parasta tuloksia katsoessa on kuitenkin ehkä se kuinka vähän lihaksia on kadonnut suhteessa rasvaan. Kun laihdutetaan, halutaan painon tippuvan nimenomaan ylimääräisistä rasvakiloista ja tavalla miten laihdutetaan, voidaan vaikuttaa siihen lopputulemaan. En sano että oma tuskaisen hidas taipaleeni on esimerkillinen mutta lopputulokseen en voisi olla tyytyväisempi. En ehkä tavoittanut alkuperäistä kymmenen kilon pudotustavoitettani mutta monella muulla aspektilla tarkasteltuna, olen saavuttanut paljon – lihaskuntoni on parantunut; Terve tarve liikkua on palautunut; Mieli on piristynyt ja onhan tämä vartalokin matkan varrella kutistunut. Tästä on enemmän kuin hyvä jatkaa eteenpäin!

 

jm-syke2

 

2. Kuukausimitat

Laihduttamisesta on kiva kirjoittaa – silloin kun se sujuu. Sitten kun se ei suju, ollaan vaan ihan hiljaa. Mieleni olisi tehnyt sen sata kertaa kirjoittaa teillekin kuinka ärsyttävää on kun homma ei etene. Mutta maltoin mieleni.

Kuten suurinosa varmasti tietääkin, punnitsen itseni joka lauantaiaamu. Olen luvannut, etten ota stressiä vaakalukemasta sillä se on vain yksi mittari muiden joukossa. Kun pudotettavaa kuitenkin on useampia kiloja, sitä olettaa vaa’ankin näyttävän viikoittain pienempiä lukemia – ainakin näin alussa. Kun pudotusta ei tapahdu, alkaa turhauttamaan ja tuntua siltä että koko hommassa ei ole mitään järkeä. Sitä alkaa miettiä kaikenlaisia kiristyskeinoja homman tehostamiseksi mutta jossain aivojen sopukoissa on olemassa vielä hieman järkeäkin jäljellä eikä niihin tartuta. Kun tietää sen että liikkuu säännöllisesti, riittävän tehokkaasti ja syö riittävän terveellisesti, tietää myös sen ettei tee valinnoillaan itselleen hallaakaan. Jos tuloksia ei vaa’alla näykään niin ne näkyvät sitten treeni-intona ja pirteämpänä mielenä.

myprojectisme_1

Päätin siis antaa vaa’an olla ja odottaa mitä kuukausittain tehtävät muut mittaustulokset kertoisivat. Ja kyllähän sitä muutosta oli tapahtunut vaikkei kovin paljoa, ainakaan numeerisesti.  Koska kuvistakaan muutosta ei näy (kiitos pienen muutoksen ja mallin, siis itseni, erilaisten asentojen) julkaisen tässä yhteydessä vain yhden havainnoliistavan esimerkin. Keskinäistä vertailua ei siis kuvien perusteella voi tehdä.

muutos_2

muutos_2_takaa_pieni

Vaikka olen toki tyytyväinen että suunta on oikea niin silti olen toki miettinyt sitä, mitä mahdollisesti tein toisin tämän toisen kuukauden aikana verrattuna ensimmäiseen. Menneet ovat menneitä mutta jos niistä oppimismielessä haluaisi jotain nostaa ylös niin säännöllisen ruokailun tärkeys. Myönnän myös etten ehkä ihan kokoaikaa muistanut olevani dieettimatkalla vaan nautin puhtaasti hyvän treeniflown kulusta ja nautin ruoaksi vähän mitä nyt sattui milloinkin tekemään mieli. Tässä kohtaa siis ehkä se että vaikka useampana päivänä viikossa söi miten sattui niin harrastettu liikunta kuitenkin piti kokonaisuuden kasassa ja oikeansuuntaisena. Lisäksi ehkä saavutin kuukauden aikana jotain hienompaa kuin pelkkä pienempi vaatekoko tai vaakalukema: todellinen treenihalu.

Ja jostain syystä, tai ehkä juuri näiden vähemmän mahtavien tulosten vuoksi, on itsellä taas isompi draivi päällä tämän kroppaprojektin suhteen.

mpim