Yö mun matkassa

Aina joskus joku toivoo ”Päivä mun matkassa” – postausta mutta tällä kertaa olisi tarjolla vähän epätavallisempi vuorokaudenaika nimittäin tutustuttavana on ”Yö mun matkassa”

Heräsin ensimmäisen kerran yöuniltani kun vauvamme havitteli omasta sängystänä viereeni nukkumaan. Voi olla että ennen seuraavaa hän oli jo herätellyt useampaankin otteeseen, kuten yleensäkin, mutta seuraava muistikuva on kun esikoisemme saapuu pyytämään päästä viereemme. Tässä vaiheessa meitä on vuoteessa neljä; minä, mieheni nuorimmaisemme ja esikoisemme. Itse siirryin lasten huoneeseen nukkumaan kunnes vauva kutsui takaisin luokseen. Jäin takaisin omaan sänkyyn. Myöhemmin herään keskimmäisemme pyyntöön päästä myös viereemme. Siinä me sitten olemme kaikki viisi kunnes luovutan paikkani ruuhkavuoteessa ja palaan takaisin lasten huoneeseen. Lopulta, noin 6.30, hyväksyn makuuhuoneestamme kantautuvan vauvan heräämispyynnön uuteen päivän. Väsyttäisi vielä mutta on aika nousta ylös.

haukotus

Vaikka ihan jokainen yö ei aivan samanlaista härdelliä ja muuttorumbaa sisälläkään niin herätyksiä tulee edelleen vähintään kolmesta viiteen, usein siis jo ihan yksin perheen pienimmäisen toimesta.

Tulen varmaan joskus myöhemmässä elämänvaiheessani miettimään että kuinka ihmeessä sitä on oikein jaksanut mutta kyllä sitä kummasti jaksaa. Ainakin useimmiten, sillä vasta ihan lähihistoriassahan nukahdin tyylikkästi sohvalle kun vietimme lasten kanssa leffailtaa :D