Kuka lihoo imettäessä?

Monesta paikasta voi lukea kuinka imetys kadotti kaikki (raskaus)kilot mutta tilanne voi olla myös päinvastainen. Jos siis joskus joku ihmettelee että voiko imetysaikana lihoa ja kuka kumma lihoo imettäessä niin minä täällä, hep.

imetys ja lihominen

Kun vauva odotusajan jälkeen syntyy, laskee jokaisen paino vähintään vauvan ja muutaman muun kilon verran. Imettämisen ja ajan mainitaan hoitavan mahdolliset loput ylimääräiset. Minunkin painoni tippui ensimmäisten viikkojen aikana kunnes se muutti suuntaa ja lähti nousuun. Ja tätä nousua jatkui yli viimeisten raskausaikaisten kilojen kunnes päätin ihan oikeasti tehdä asialle jotain. Siinä missä toiset kehuvat syövänsä mitä vain koskavain, on minun ihan oikeasti mietittävä mitä suuhuni laitan. Ja siltä varalta että tänne eksyy joku, joka ei matkaa varsinaisesti ole seurannut niin en siis dieettaa keinolla millä hyvänsä vaan pienin perusterveellisin päätöksin.

Imettäminen itsessään ei ole aiemmillakaan kerroilla toiminut omalla kohdallani ”laihdutuskeinona” vaan olen aina joutunut tekemään töitä sutjakamman kropan saavuttamiseksi. Tällä kertaa tavanomaista enemmän. Toki, en ehkä enää puhu raskauskiloista mitä pudotan, sillä suunnilleen samat kilot minulla olivat jo ennen odotusaikaa mutta ylimääräisiä ne ovat jokatapauksessa. Myönnän että menestyneiden imetysdieetti-tarinoiden lukeminen on joskus jopa hivenen ärsyttänyt, kun omalla kohdalla tuntuu, että töitä tarvitsee tehdä aivan valtavasti. Lohdutuksekseni olen kuitenkin lukenut, että en ole ainoa ja jos joku kärsii samasta ”vaivasta” niin täällä kohtalontoveri. Nähtäväksi jää tippuvatko kilot sitten maagisesti imetyksen päätyttyä, sillä sellaisiakin huhuja on liikenteessä.

imetys_4

Ikuisesti läski

Jokainen, joka on koskaan laihduttanut tai lihonut, on varmasti huomannut ettei pää pysy useinkaan kehityksessä mukana. Vaikka pudotettuja/kerrytettyjä kiloja olisi takana kymmenen niin peilistä saattaa edelleen katsoa takaisin se vanha tuttu peilikuva. Olen itse huomannut tämän niin laihtuessani kuin lihoessani ja vasta valokuvien kautta, olen ihan oikeasti nähnyt eron vasta valkokuvissa.

IMG_4592

Omalla kohdallani vatsa on alue, johon kaikki ylimääräinen kertyy ensimmäisenä ja josta se myös lähtee viimeisenä. Olen tottunut pukeutumaan ongelma-aluettani piilotellen ja muistankin kuinka koin sen joskus hoikimmillanikin olevan iso. Ja kun en joskus myöhemmin ollut ihan siinä kunnossa kuin olin ehkä joskus parhaimmillani ollut, en ollut tyytyväinen.

kuva-328-768x1024

Siis en ollut tyytyväinen siihen, mitä yllä olevassa kuvassa näkyy? Juuri nyt voin sanoa että ottaisin tuon kropan tässä hetkessä vastaan koska tahansa, enkä valittaisi. Miksi ihmeessä en ollut tyytyväinen? Miksi ihmeessä ylipäätään voi olla niin vaikea sanoa että on itsessään tyytyväinen yhtään mihinkään? Muistan kun muutama kesä sitten moni lukijoistani ihaili pitkiä seerumilla kasvaneita ripsiäni mutta itse koin niiden olevan ”semmoiset kohtalaiset”. Eiväthän ne olleet niin upeat kuin muutamilla muilla ja halusin enemmän. Nyt kun katson kuvia tuolta ajalta niin olen lukijoiden kanssa samaa mieltä: ne ovat ihailtavan pitkät ja taas, ottaisin ne vastaan koska tahansa enkä valittaisi.

IMG_7908

Itseensätyytymättömyys on valitettavaa ja myönnän syyllistyväni siihen edelleen. Vastapainona en kuitenkaan näe itseäni tällä hetkellä sen isompana kuin ennenkään, vaikka toki vaatekoko ja niiden istuvuus kertovat paljon. Ja vaikka tästä joskus laihdunkin, menee taas tovi ennen kuin tajuan kokoni edes muuttuneen. Kunnes siis toisin todistetaan, olen ikuisesti tällainen.