Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa

Olen aina ajatellut, että jos olisin supertähti, haluaisin lopettaa urani tyylillä vielä siinä vaiheessa kun olen huipulla. Tämä jättäisi fanijoukot haluamaan lisää, eikä kenenkään tarvitsisi muistella uran alamäkeä ja noloja pyrkimyksiä nousta syvästä suosta.

Olen pitänyt blogiani jo pitkään ja kokenut näinä vuosina paljon sellaista, jota en olisi uskonut koskaan kokevani. Olen saanut blogini kautta kunnian tutustua moniin upeisiin ihmisiin niin tosielämässä kuin tietokoneen ruudun välityksellä. Bloggaaminen on ehdottomasi antanut paljon ja itseasiassa paljon enemmän kuin olisin ikinä ensimmäisessä postauksessani voinut kuvitella. Siinä vaiheessa kun huomasin blogianalytiikasta että joku oli käynyt blogissani, en ikimaailmassa olisi voinut uneksia että jonain päivänä kävijöitä olisi kymmeniä- tai jopa satoja tuhansia.  Kauas on siis kuljettu sitten heinäkuun 2011.

P1180597

Toivoisin voivani jonain päivänä kutsua itseäni ammattibloggaajaksi mutta se vaatii jotain sellaista, mitä minulla ei tällä hetkellä ole antaa. Blogiskene on kokenut valtavia ammattimaisia harppauksia viime vuosina ja uusia nimiä on noussut vanhojen rinnalle tai jopa niiden ohi. Ammattimainen blogi vaatii paljon työtä, taitoa, intohimoa oppia uutta ja kehittyä sekä tietysti aikaa.

Nämä eivät missään nimessä ole jäähyväiset sillä tiedän, että minulla on vielä paljon annettavaa mutten ole varma pystynkö siihen kaikkeen juuri nyt. Tuntuu, että olen ajatuksineni ja voimavaroineni sellaisessa pisteessä, että tarvitsen hetken aikaa itselleni. Haluan käydä itseni kanssa rehellisen keskustelun siitä miksi ihan todellisuudessa bloggaan; Kenelle blogiani kirjoitan; Ja mitä blogillani haluan tehdä. En halua itse katsoa kuinka minä bloggaajana ja blogini vajoavat yhä syvemmälle suohon.

Bloggaaminen on vähän niinkuin salilla käynti (tai treeni yleensä); voihan siellä vain käydä mutta ei siitä sillä tavalla saa oikein mitään irti.

 

P1190236

Sitä sanotaan, että kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen aukeaa. Uskon että sulkemalla velvollisuuden oven, saan avattua oven iloon, haluun ja mahdollisuuksiin.  Haluan edelleen olla se ihminen joka saa ja voi sensijaan että täytyy ja pitää. Silläkin uhalla että hiljaiseloni (tai ainakin satunnaisen kirjoittelun) aikana kadotan jokaisen lukijani, aion ottaa riskin. Toivon kuitenkin että jokainen teistä lukijoista hyväksyy pahoitteluni päätöksestäni, joka ei ole minulle todellakaan helppo.

En varmasti katoa kokonaan mutta ainakin annan itselleni luvan olla asettumatta ruudun äärelle. Pidän luovan tauon ja palaan takaisin upeampana kuin koskaan. Palaan takaisin sillä samalla draivilla kuin millä blogini alun perin perustin. Voihan olla että tämän kaiken ääneen sanomalla, antamalla itselleni sen luvan höllätä,  oloni helpottaa jo niin paljon että kaavailtu tauko jää oletettua lyhyemmäksi.

P1200056

jennie

15 vastausta artikkeliin “Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa”

  1. Itse olen blogannut vasta pari kuukautta ja minulle ehti jo kuukausi sitten tulla fiilis, etten tiedä miksi kirjoitan. Kirjoitin siitä fiiliksestä myös blogiin ja olin päivän miettimättä koko blogia. Jo tuon yhden päivän jälkeen into palasi. Suosittelen ottamaan siis taukoa jos siltä tuntuu, niin pitkän kuin tarvitsee. Hampaat irvessä ei kumminkaan tule hyvää tekstiä. :)

    http://www.lily.fi/blogit/stuff-about

    • Aivan oikeassa olet – se että kirjoittajalla on jonkinlainen stressi päällä, näkyy nopeasti myös teksteissä.

    • Kiitos sinulle lukemisesta :) Kuten kuitenkin yllä kirjoitin, en aio kadota kuin vain hetkeksi.

  2. Olen lukenut useamman vuoden blogiasi ja toivon kyllä, ettei taukosi ole kovin pitkä…kiitos näistä vuosista, jään odottamaan palaamistasi.

    • Niisk, täällä tulee ihan tippa linssiin kun kuulee että lukijoita on seurannut matkassa jo vuosia. Aivan uskomatonta <3

    • toisinaan täytyy lähteä vähän kauemmas että näkee lähelle – kiitos myös, mukavaa ja toivottavasti aurinkoista kessä :)

  3. Olet ehdottomasti rehellisin, eniten avoin ja maalaisjärkisin laihdutus/kuntoilublogi Suomessa. Olen uskollinen seuraaja vuosien takaa ja haluan kiittää sinua monista hienoista kirjoituksistasi ja kyvystäsi jakaa asioita hyvin avoimesti ja suoraan. Olet em. ominaisuuksien vuoksi virkistävä poikkeus blogimaailmassa. Mukavaa hengähdystaukoa, mutta palaathan takaisin! <3 <3

    • Oi ihana, kiitos <3 Melkein vedet silmissä tätä luin ja tuli semmoinen olo etten halua pois lähteäkään, en edes siksi hetkeksi.

  4. Loma blogista tekee varmasti yhtä hyvää kuin esim loma töistä! Ihanaa kesää Jenni! <3

  5. Tauko tekee varmasti hyvää. Myös minä olen lukenut blogiasi vuosia, joskus ahkerammin ja nyttemin harvemmin riippuen omasta elämän tilanteesta. Tässä viime kuukausina olen uppoutunut enempi noihin hääblogeihin ;) <3 Unohda blogi, nauti elämästä ja jos tuntuu niin tule joskus takaisin <3 Ihanaa kesää!

  6. Voi video. Sun tekstejä on ollut ihana lukea :)

    Samoilla seuduillakin kun liikun :) Mutta tauko on aina paikallaan, kun silta alkaa tuntumaan. Toivottavasti saat intoa joskus jatkaa. Ihanaa ja AURNKOISTA kesää sinulle ja perheellesi !!!! :):)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta