Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa

Olen aina ajatellut, että jos olisin supertähti, haluaisin lopettaa urani tyylillä vielä siinä vaiheessa kun olen huipulla. Tämä jättäisi fanijoukot haluamaan lisää, eikä kenenkään tarvitsisi muistella uran alamäkeä ja noloja pyrkimyksiä nousta syvästä suosta.

Olen pitänyt blogiani jo pitkään ja kokenut näinä vuosina paljon sellaista, jota en olisi uskonut koskaan kokevani. Olen saanut blogini kautta kunnian tutustua moniin upeisiin ihmisiin niin tosielämässä kuin tietokoneen ruudun välityksellä. Bloggaaminen on ehdottomasi antanut paljon ja itseasiassa paljon enemmän kuin olisin ikinä ensimmäisessä postauksessani voinut kuvitella. Siinä vaiheessa kun huomasin blogianalytiikasta että joku oli käynyt blogissani, en ikimaailmassa olisi voinut uneksia että jonain päivänä kävijöitä olisi kymmeniä- tai jopa satoja tuhansia.  Kauas on siis kuljettu sitten heinäkuun 2011.

P1180597

Toivoisin voivani jonain päivänä kutsua itseäni ammattibloggaajaksi mutta se vaatii jotain sellaista, mitä minulla ei tällä hetkellä ole antaa. Blogiskene on kokenut valtavia ammattimaisia harppauksia viime vuosina ja uusia nimiä on noussut vanhojen rinnalle tai jopa niiden ohi. Ammattimainen blogi vaatii paljon työtä, taitoa, intohimoa oppia uutta ja kehittyä sekä tietysti aikaa.

Nämä eivät missään nimessä ole jäähyväiset sillä tiedän, että minulla on vielä paljon annettavaa mutten ole varma pystynkö siihen kaikkeen juuri nyt. Tuntuu, että olen ajatuksineni ja voimavaroineni sellaisessa pisteessä, että tarvitsen hetken aikaa itselleni. Haluan käydä itseni kanssa rehellisen keskustelun siitä miksi ihan todellisuudessa bloggaan; Kenelle blogiani kirjoitan; Ja mitä blogillani haluan tehdä. En halua itse katsoa kuinka minä bloggaajana ja blogini vajoavat yhä syvemmälle suohon.

Bloggaaminen on vähän niinkuin salilla käynti (tai treeni yleensä); voihan siellä vain käydä mutta ei siitä sillä tavalla saa oikein mitään irti.

 

P1190236

Sitä sanotaan, että kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen aukeaa. Uskon että sulkemalla velvollisuuden oven, saan avattua oven iloon, haluun ja mahdollisuuksiin.  Haluan edelleen olla se ihminen joka saa ja voi sensijaan että täytyy ja pitää. Silläkin uhalla että hiljaiseloni (tai ainakin satunnaisen kirjoittelun) aikana kadotan jokaisen lukijani, aion ottaa riskin. Toivon kuitenkin että jokainen teistä lukijoista hyväksyy pahoitteluni päätöksestäni, joka ei ole minulle todellakaan helppo.

En varmasti katoa kokonaan mutta ainakin annan itselleni luvan olla asettumatta ruudun äärelle. Pidän luovan tauon ja palaan takaisin upeampana kuin koskaan. Palaan takaisin sillä samalla draivilla kuin millä blogini alun perin perustin. Voihan olla että tämän kaiken ääneen sanomalla, antamalla itselleni sen luvan höllätä,  oloni helpottaa jo niin paljon että kaavailtu tauko jää oletettua lyhyemmäksi.

P1200056

Järjestetään lastenkutsut

Toukokuu on tässä perheessä todellinen juhlakuukausi, jonka aloittaa vappu. Vappua seuraa pojan syntymäpäivät, joita vietettiin tänä vuonna melko sinipunaisella teemalla. Erilaiset supersankarit ovat olleet iso juttu jo jonkin aikaa erään 5-vuotiaan maailmassa mutta se oma lemppari vaihtelee melko tiuhaan tahtiin.

IMG_4758

IMG_4747

Syntymäpäiviä seuraa äitienpäivä ja äitienpäivää vanhemman tytön syntymäpäivät. Tänä vuonna toukokuussa tullaan vielä juhlimaan ristiäisiä. Toistaiseksi on päästy helpolla kun lastenkutsut on voitu pitää yhdessä  erässä isoveljen ehdoilla mutta ensi vuonna tähän on varmaan tulossa muutos ja juhlia löytyy joka viikonlopulle.

Pojan syntymäpäiväjuhlissa oli puhtaasti etusijalla lapset ja se huomioitiin myös tarjoiluissa. Täytekakkua ei tän(kään) vuonna ollut tarjolla vaan sensijaan panostettiin pieniin sormisyötäviin. Tarjoilutoiveet kuultiin ja pöytä tarjosi muunmuassa sormussipsejä sekä jotain äidin valitsemaa. Yllätyksekseni kasvikset ja dippi maistuivat muun ohella ihan hyvin.

IMG_4748

IMG_4763

Ja kauniin sään vallitessa, järjestettiin juhlakansalle ulkona aarrejahti. Pojat säntäsivät riemulla matkaan kartan kanssa ja löysivät kuin löysivätkin jokaiselle vieraalle tarkoitetun pienen lahjakassin. Kaksituntinen hurahti ohi nopeasti ja jäljelle jääneet eväät syötiin arrejahdin päätteeksi pihalla.

IMG_4799

IMG_4826

IMG_4827